Haastattelussa Suomen maajoukkueen joukkueenjohtaja Riina-Kaisa Ojala

Sähköpyörätuolisalibandyn MM-kisoja on pelattu kuluneella viikolla Italian Lignano Sabbiadorossa. Kisat ovat edenneet finaalipäivään, ja ratkaisupelien alla saimme haastatteluun kisoissa paikanpäällä olevan Suomen sähköpyörätuolisalibandymaajoukkueen joukkueenjohtajan Riina-Kaisa Ojalan.

Missä roolissa olet kisoissa Riina?

– Tulin seuraamaan spt-salibandyn MM-kisoja Italiaan paikanpäälle tietenkin ensisijaisesti rakkaudesta lajiin, mutta toiseksi oppimaan kisajärjestelyistä tulevaisuutta ajatellen ja kolmanneksi verkostoitumaan ja luomaan hyviä suhteita Suomen ja muiden spt-salibandymaiden välille. Olen tottakai katsonut pelejä ja sitten sen lisäksi käynyt antoisia keskusteluja kv-hallituksen jäsenten ja osallistujamaiden pelaajien, valmentajien ja muun joukkueenjohdon kanssa. Jonkin verran on ollut myös aikaa nauttia Italian syysauringosta.

Mikä maa on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen MM-kisoissa?

– Sveitsi pääsi yllättämään Hollannin ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen, hatunnosto siitä! Tanska jatkoi siitä mihin Sveitsi jäi ja pudotti Hollannin finaalista pelaten todella rohkeasti. Tulin tänne ja ajattelin että kannatan Italiaa, koska oletin Italian ja Hollannin pelaavan finaalissa. Tanska kuitenkin pelasi viihdyttävää peliä semifinaalissa ja jos finaali mennään samalla tyylillä, Tanska ansaitsee maailmanmestaruuden.

Voittaja selviää tosiaan tänään! Entäpä miltä kisat ovat muuten vaikuttaneet sinusta? Ovatko nämä olleet hyvät MM-kisat?

– Olen ollut todella vaikuttunut kisajärjestelyistä täällä! Paikallinen järjestelytiimi on tehnyt upeaa työtä. Järjestelyt ovat olleet melkein ammattimaisia, vaikka kisat on toteutettu suurimmaksi osaksi vapaaehtoisten voimin. Mitä tulee itse kisoihin ja otteluihin, joudun toteamaan olevani pettynyt. MM-kisoilta odottaa huippupelejä ja jännitystä, mutta kahden joukkueen ollessa huomattavasti muita joukkueita heikompia, useat ottelut ovat jopa tylsää seurattavaa. Ottelut jotka päättyvät 33-0, eivät palvele ketään, ei voittajajoukkuetta, ei häviäjäjoukkuetta eikä varsinkaan katsojia. Koska järjestelyt ovat niin upeat, olisin toivonut että kisat olisivat pelillisesti olleet myös yhtä tasokkaat.

Kisoja seuranneet ovat varmasti huomanneet, että Suomen maajoukkue ei ole ollut valitettavasti mukana näissä kisoissa. Mistä se johtuu?

– Suomi ei ole kisoissa koska nykyinen maailmanranking muodostettiin viimeksi käytyjen EM-kisojen perusteella, jolloin Suomi putosi maailmanrankingissa seitsemänneksi. MM-kisoissa on mukana kahdeksan maata ja koska Australia ja Kanada päättivät käyttää optionsa maanosapaikkoihin, Euroopalle jäi ”vain” kuusi paikkaa ja näin ollen seitsemättä sijaa pitävä Suomi ei mahtunut kisoihin mukaan.

Mitä maajoukkueelle sitten muuten kuuluu? Minkälaiset ovat tulevaisuudennäkymät Suomen maajoukkueella?

– Suomen maajoukkueelle kuuluu hyvää! Huonosti sujuneiden EM-kisojen jälkeen pelaajat ovat motivoituneita ja täynnä näyttämisenhalua. Uusi valmennusjohto on tuonut joukkueeseen täysin uutta intoa ja joukkueenjohtaja on erittäin tyytyväinen valmennuksen ja joukkueenjohdon yhteistyöhön. MM-kisojen jälkeen Suomen maajoukkue aloittaa projektin ”kohti EM-kisoja 2020”. Ensi kesänä osallistumme Hollannin Bredassa järjestettävään turnaukseen joka onkin hyvä checkpoint EM-kisaprojektin etenemiselle.

Sähköpyörätuolisalibandy kehittyy kovaa vauhtia ja uusia maita tulee jatkuvasti lajin pariin. Muun muassa lajin mahtimaissa Hollannissa ja Italiassa harrastajamäärät ovat huomattavasti suurempia kuin Suomessa. Mitä meidän Suomessa pitäisi kehittää sähköpyörätuolisalibandyn osalta sinun mielestäsi?

– Omasta mielestäni meidän tulisi Suomessa keskittyä viemään lajia tunnetuksi suurelle yleisölle ja näin saada näkyvyyttä sitä kautta uusia harrastajia. Etenkin SM-sarja on ollut meillä ns. pulassa jo vuosia ja käsitys siitä että lajiamme saa pelata vain ne jotka käyttävät sähköpyörätuolia myös arkielämässä, olisi jo hyvä saada kumottua. Pelaajien lisäksi tarvitsemme aktiivisia toimijoita taustajoukkoihin, nyt suurimman osan työstä lajin eteen tekee pieni joukko ihmisiä.